torstai 31. tammikuuta 2013

REISSUPÄIVÄKIRJA / KOTI-IKÄVÄ (vuosi 2013)

No nyt se ikävä on taas iskenyt melkeinpä pahemmin kuin aikaisemmin.. Mä haluan takaisin Barcelonaan! Mä haluan takaisin kotiin! Ei tätä tunnetta voi ymmärtää, ennenkuin sen on kokenut. Kaipuu johonkin tiettyyn paikkaan, jossa ensimmäistä kertaa elämässään on aidosti tuntenut olevansa onnellinen.. Se tunne voi olla jotain hyvin kamalaa. Välillä sitä jo ajattelee pahinta ja pelkää ettei koskaan voi enää olla niin tyytyväinen jokaiseen sekuntiin, jokaiseen aamuun.. Mä tunsin aina olevani todella onnekas siitä, missä asuin. Tunsin olevani kotona. Barcelona oli sydämeni ensimmäinen koti. Sinne tunsin aina kuuluvani. Murheita oli sielläkin, tietenkin, mutta ne murheet koettiin
B a r c e l o n a s s a.
Ei se ole sama asia, kuin murheet vaikkapa Espoossa. Ainakaan mulle, ikuiselle Barcelonan rakastajalle.

Mua harmittaa todella paljon se, että me jouduttiin lähtemään töiden perässä muualle. Miestäni ei ajatus Barcelonaan palaamisesta houkuttele, ja kyllähän mä sen ymmärrän. Lähdettiin hyvästä syystä, vaikka miten valitettavaa se onkin. Takaisin ei ole menemistä, ellei jompikumpi löydä sieltä kunnon palkalla varustettua työtä. Ei ehkä sittenkään, koska Jackia ei kauheasti houkuttele se sama rumba, jota hän kävi vuosia oleskelupapereidensa takia. Kuulemma tekee sen mieluummin seuraavaksi jossain toisessa maassa, sen verran jäänyt paha maku suuhun Barcelonan systeemeistä. 

Mä toivon, että vielä joku päivä aamulla herätessä, tulen olemaan yhtä onnellinen asuinpaikastani, kuin olin Barcelonassa asuessamme. Se tekee elämästä täydellistä - kaikkine ongelmineenkin. 

leaaa
Lea Barcelonassa / Elokuu 2012

Tässä teille kaikille Barcelonaan suuntaaville luettavaa:




Dzii

2 kommenttia:

  1. Pidän blogistasi ihan hirvittävästi! Olen lukenut sitä jo jonkin aikaa ja olen ihan koukussa teksteihin. :)

    http://modexbook.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Hei kiitos! KIva kuulla että tykkäät ja luet. :)

    VastaaPoista