torstai 20. joulukuuta 2012

MALTTI ON VALTTIA!

Nimittäin vuoden 2013 tammikuusta lähtien, noin kahden viikon sisällä, alkaa tulemaan reissupostauksia ja kuvia entiseen malliin! Kyllä tätä onkin odotettu - tai ainakin minä oon odottanut. Pääsen postailemaan oikein kunnolla, välittämättä siitä, että kuka lukee/näkee ja mitä. Ensi vuoden puolella aion myöskin hieman kirjoittaa siitä, miksi niitä kuvia ei ole tänne tullut. Mulle on myöskin ehdotettu, että alottaisin kirjoittamaan englanniksi asioista, joista haluan kertoa. Tietenkin siis suomenkielen lisäksi, ei sijasta.

Täällä on ollut aivan mahtavaa, mulla ei ole ollut lähes ollenkaan sopeutumisongelmia - kylmiä suihkuja ja hyttysiä lukuunottamatta! Täällä mieheni äidin talossa ei tule kraanasta ollenkaan lämmintä vettä, jonka vuoksi suihkuhetkistäkin täytyy "nauttia" kylmänä. Hyttysiä löytyy aivan liikaa, enemmän kuin pahimpina kesinä Suomessa. Onneksi ulkona on 24/7 lämmin ja hyttysiä voi parhaansa mukaan karkoitella etikalla ja hyttysmyrkyillä. Suihkuhetket ovat lyhentyneet pitkistä nautinnollisista hetkistä pikapesuihin, ja varmasti Suomeen palatessa tuntuu jumalalliselta oikein pitkät ja kuumat pesuhetket. Päivä kerrallaan, reissua kuitenkin on jäljellä vielä noin 3kk! 

No mitäs Lealle kuuluu? Lea on oppinut istumaan itsekseen ja ensimmäiset sanatkin on jo kuultu. Tai no ensimmäinen sana, se oli nimittäin lyhyesti ja ytimekkäästi hola. Ruokana Lea saa maidon lisäksi hedelmäpilttejä ja kotitekoisia kasvis- ja lihasoseita. Pilttien ja soseiden kanssa juomana vettä. Vaatteita neidille on kertynyt taas valtava kasa, kun Jackin sisko on paikasta jos toisestakin niitä meille kiikutellut. Lealla on oma suhteellisen iso sänkynsä ja kaikenlaisia leluja ollaan käyty ostamassa. Eilen löydettiin Lealle satukirja vettä pelkäävästä leijonasta. :)

Ruokana oon syönyt lähes kaikenlaista paikallista sapuskaa. Ensimmäisen viikon aikana kärsin monta päivää kestävistä vatsaongelmista, kun tuli hieman liian innokkaasti kokeiltua kaikkea uutta. Mikään ruoka ei pysynyt sisällä ja pari kiloakin siinä lähti. Nyt siis pienellä varauksella ja järkeä käyttäen eteenpäin.. Yksi mainitsemisen arvoinen sapuska on hainlihalla varustettu empanada. Espanjassa tuli kokeiltua esim. kasvis-ja tonnikala empanadoja, mutta jo niiden huomattavasti pienempi koko jää ehdottomasti tuhdin kokoisen haiversion varjoon. Arepatkin ovat maistuneet niin aamupalana täytettyinä kuin esimerkiksi keittojen kanssa sellaisenaan.

Palailen taas pian, varmaan jo ylihuomenna. Ihanaa kun oli taas pitkästä aikaa sopiva hetki kirjoitella tänne. :) Palaamisiin! 

Dzii

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti